Savon Sanomien haastattelu!



Olen ollut joulun, uuden vuoden, loppiaisen ja ihan muuten vaan tammikuun vietossa lapsuuteni ja nuoruuteni sielunmaisemassa Kuopiossa. Se on mahdollistanut myös pari mukavaa mediajuttua. Savon Sanomien Iikka Taavitsainen haastatteli minua, ja tänään ilmestyi juttu, jossa kerron paitsi tietysti esikoiskirjani prosessista niin myös urani kohokohdasta Linnanpellon yläasteella. Vaikka en siitä kyllä paljoa muista, olin niin teinihuuruissa.


Haastattelussa juteltiin Minarista, Minna Canthin lukiosta, jota me opiskelijat kutsuimme myös nimellä Minni Hiiren seksuaalipainotteinen lukio. Minarin aika räjäytti tajunnan, kuten jutussa todetaan, sillä se oli ensimmäinen paikka, jossa kohtasin itseni kaltaisia villejä ja luovia ihmislajitovereita. Minaria olisi mukava muistella enemmänkin, koska mitä enemmän lukioaikoja muistelen, sitä enemmän tajuan, miten häröjä juttuja me oikeesti tehtiin silloin 1990-luvun alussa. Muistan hämärästi paikallis-tv:n Lasten ja nuorten uutisiin tekemämme surrealistisen klipin, jonka päähenkilö oli broileri. Se kävi vauvauinnilla uima-altaassa. Esiinnyimme yöpuvuissa ja alusvaatteissa muotinäytöksessä. Artikulaatiota harjoiteltiin sanomalla "sinut söi aseman kello, lähtöihin sinä repesit". Suomen taloudellista tilannetta käsitteltiin kabareessa, jossa lausuttiin Suomen synkimmän runoilijan, 1800-luvulla eläneen ja Kuopion Niuvanniemen mielisairaalassa kuolleen Kaarlo Kramsun runoja. Taidetta tehtiin ihan kaikesta, eikä luovuudella ollut juuri mitään rajoja.


Täytyy kyllä sanoa, että Savossa on erityisen mukavat ja mutkattomat toimittajat, Iikankin kanssa oli lepposaa, eikä kuvaaja Juha Poutasella ollut kiire. Ja muuten viikko sitten radiotoimittaja Sami Turunen sai minut sanomaan suorassa lähetyksessä, että "minähän olen suuri miesten rakastaja!" (eh... vastuu viestin ymmärtämisestä kuulijalla, tietysti!)